Yökyöpeli

Meanwhile in my room... Mistä tietää, että on assignment-kausi menossa? Siitä, että en nuku ja olen levoton, niin levoton, että alan jopa siivota huonettani. Siitä, että pää sekoilee eikä malta pysähtyä kirjoittamaan blogia. Ja siitä, että Noora on vaihtanut mun Facebookin salasanan ja takaisin sen saan, kun kaikki kolme tehtävää on palautettu.

Mulla on sinänsä ihan hyvä tilanne tehtävien kanssa, että olen aloittanut ihan kivassa aikataulussa - kunhan vain pysyn siinä kiinni. Huominen ratkaisee, että saanko tehtyä kaiken ajoissa. Oikeastaan mulla on palautuspäivät vasta 7. ja 8. joulukuuta, mutta 4. päivä hypätään Iidan kanssa bussiin ja lähdetään Manchesteriin katsomaan Coldplaytä, joten 3. päivä haluan palauttaa kaikki tehtävät. Tässä on siis kolme viikkoa aikaa tehdä kolme tehtävää. Aloitin itseasiassa "etuajassa" mun suunnitelmista ja kirjoitin ensimmäiset 1200 sanaa viikonloppuna. Muuten hyvä, mutta päätin, että paperilla oli vain skeidaa ja avasin uuden dokumentin. Kirjoitin 500 sanaa ja päädyin samaan lopputulokseen. Nyt on noin 600 sanaa, ja takaisin en kyllä varmasti käänny. 1400 siis jäljellä.

2000 sanaa on musta oikeastaan ihan inhimillisen pituinen essee. 1500 sanaa on AIVAN liian vähän, hyvä kun ehtii morjesta sanoa siinä välissä. 2500 sanassa yskittää jo ehkä vähän - tai ainakin viime vuonna yskitti. Saa nähdä, että miten tässä on kehittynyt. Ei mua oikeastaan kauhistuta se 20 000 sanan dissertationkaan ensi vuonna - sehän on vain neljä laajahkoa esseetä. At least that's what I like to tell myself.

Oon hengannut siis yliopistolla viime aikoina aika paljon. Ja kirjastossa tarkalleen ottaen. Viikonloput siellä on ihan mahtavia, niin rauhallista! Sinne suuntaan taas ensi viikonloppuna. Olen itselleni armollinen, herään kun jaksan ja olen sitten pitkään iltaan siellä. Silloin mahtuu bussiinkin paremmin ;)

Tänään mulla oli tavoitteena päästä yli 1100 sanan, mutta yksi helmikuussa ehkä tapahtuva juttu sekoitti pasmat. En uskalla vielä puhua siitä hirveesti, etten vain kiroa sitä hommaa, koska maksu puuttuu vielä, mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin helmikuussa larpataan politiikan opiskelijoiden tyyliin ;) Laura varmaan arvaakin jo!

Mulla on siis työn alla kolme assignmenttia: etiikan 2000 sanan essee, poliittisen filosofian kymmenen 200 sanan kysymystä ja IR teorian 2500 sanan research evaluation exercise. Etiikassa yritän selittää, miten sota muuttaa käsitystämme etiikasta ja juuri tästä ne 1700 sanaa on tullut kirjoitettua sitä "shaibaa". Ei se alunperinkään ole ollut huonoa, mutta jotenkin aina kekskin muka paremman jutun ja nyt olen tilanteessa, että mun argumentti on mullekin liian complicated. Toivottavasti huomenna saan kurottua hommaa kasaan, vaikka keskellä päivää onkin Politics & IR Socin debate nationalismista ja äärioikeiston noususta.

Nyt kun mulla on tätä puhtia kirjoittaa vihdoin blogiakin, niin olen ajastanut kaksi pätkää tulemaan seuraavan viikon aikana. Luvassa siis viiiihdoin Halloween- ja kotipostaus :)

Yksi bangladeshilainen poika meidän societystä tuli oikein henkilökohtaisesti kysymään multa tänään, josko hän saisi lisätä mut Facebookissa. "I know I am a little boring, but you are a very tolerant girl." No mikäpä siinä, mutta mä olen siellä Fabossa kunnolla vasta joulukuun alussa.. Opetin tota poikaa lauantaina societyn illanvietossa luistelemaan, mikä oli aika mission impossible siihen nähden, että yritin turvautua jopa fysiikkaan, kun selitin sitä. Sen jälkeen hän vuorostaan antoi minulle uravinkkejä...

Noh, anyways! PEACE!