Suomikommuuni

No jo on aikakin saada tää kämppäesittely aikaan! Eniten tää on kiikastanut siitä, että mä en ikinä saa pedattua sänkyä, mutta nyt oli pakko, kun kaverit tulivat dinner partyihin. Kuvailin vähän epäselkeästi, ja Nooran ja Marinan huoneet jätän heidän tiedokseen, mutta jotain selkoa sentään ;)

Me asutaan yhden järjestön toimitilojen yläkerrassa. Meillä on kaikilla isohkot makkarit, ja yhteisenä eteinen, kahdet portaat, vessa, iso olohuone ja keittiö. Mä, keittiö, olohuone ja eteinen elellään kakkoskerroksessa, ja Marina, Noora ja vessa kolmosessa. Meillä huonejako oli oikeastaan helppo: mä huusin shotgunin tähän isoimpaan huoneeseen, Noora rakastui vinokattoiseen huoneeseen ja Marinalle kelpasi hyvin se huone, mikä jäi yli.

Brittitapaan kämppä oli kalustettu, mikä meille ulkomaaneläjille sopii vallanmainiosti. Ennen meidän muuttoa talossa tehtiin pientä pintaremppaa eli matot vaihdettiin ja seinät maalattiin. Niin ja kyllä. Täällä on ah niin ihanat kokolattiamatot.

No mutta jepa, pidemmittä puheitta, voilá.

Vaatekomeroa. Aaaah. Ei ehkä kaikista kätevimmän mallinen, mutta mun vaatteet mahtuvat sinne täydellisesti. Ainoa ärsyttävä asia tässä huoneessa on se, että täällä on neljä pistorasiaa, jotka on kaikki samalla seinällä tolleen kahden ryppäissä. Siksi tossa kauniisti kiemurtelevat jatkojohdot, joista toinen on eurooppalaisille päille ja toinen brittipäille.

Tässä kuvassa selkä on vaatekomerolle päin eli vastakkaisesta suunnasta otettu kuva. Oikealla on ihanat ikkunat, joista tulee hyvin valoa, mutta myös ilmaan. Double-glazing my ass, läpi se puhaltaa vaikka on vasta uusitut. Ei pidä valittaa, Nooralla ulvoo vielä enemmän.

Mulla kamat haki paikkaa kuukauden verran, vaikkakaan en vieläkään sano, että tämä olisi lopullinen järjestys noitten irtotavaroiden suhteen. Peili oli ensin vaatekomeron vieressä, mutta sängyn päätyyn tuli kuvia, joitden kanssa se oli pahasti ristiriidassa. On muuten helkutin hyvä/ärsyttävä peili, se on sen verran mutkalla, että se pudottaa kaikilta noin 7 kiloa :D Woops. Viimeinen muuttolaatikko pitelee peiliä vähän korkeammalla, vaikka oonkin niin pätkä, etten mä pituutta tarvitse. Meikit, korut, ponnarit ja hiustenlaittokamat löysivät paikkansa lopulta kirjahyllystä. Niin, ja Glee-kalenteri on joululahja Nooralta ja Marinalta. Se on vähän jymähtäny syyskuulle...

Jaaaa sitten oven suunnasta. Ihana, iso sänkyni, ihana iso peittoni. Peilin jalustana toimii kätevästi viimeinen muuttolaatikko ja jatkojohdot risteilee siellä täällä. Lattialla matkalaukku valmiina Suomeen ja mustat huonekalut keräävät kivasti pölyä. Siitäkin huolimatta, tykkään ihan hirveesti omasta huoneestani. Mistähän muuten johtuu, etten sitten millään osaa nukkua koko sängyn mitalla. Johtuu snadisti ehkä siitä, että se on ihan täynnä kamaa..

Keittiö nyt ei ole se kaikista kätevin, ja vähän tulee törmäiltyä, jos me kolme yhtäaikaa siellä pyöritään. Täyttää kuitenkin tehtävänsä eikä me siellä hirveän usein yhtä aikaa ehditä ollakaan. Ja damn, ei tullutkaan otettua toisesta suunnasta kuvaa, mutta siis kuvasta vasemmalla on lavuaari ja pyykinpesukone, ja oikealla jääkaappi.

Tässä kuvassa selkä on keittiöön päin ja ovesta kurkistaa eteisen kautta mun huone. Me ei telkkaria katsota lainkaan ja valitettavan vähän tulee muutenkaan olohuoneessa hengailtua. Mä oon pari kertaa valannut sen mun käyttööni kun opiskelen ja Marina on kuivatellut siellä maalauksiaan. Nyt kyllä ollaan vähän petrattu ja alettu hengailemaan olkkarissakin, go us!

Pyykkilauta toimii myös hyvin DJ pöytänä, kun Noora pistää listat soimaan. Kaapin päällä hengailee myös Gilbert, puskaan hylätty rugbypallo, joka löysi iloisen, uuden kodin meiltä!

Tässä taas ollaan selkä mun ovelle päin. Eteisessä vallitsee selvä hierarkia: Nooran kengät alimpana, seuraava hylly mulle, sitten kauppakassit ja lopuksi Marinan tohvelit.

Sellanen talo se. Noora tässä taas sujahtaa poikkiksen kainaloon, mutta mä yritin vähän kuvailla ennen kuin se karkasi. Noi on ihan kivat portaat... Tosi mukava roudaa matkalaukkuja ja muuta ;)

Ettääää sellaaanen talo. :)